Ulosotto on viranomaisprosessi, jossa velallisen tuloja tai omaisuutta ulosmitataan velkojen maksamiseksi. Se on perinnän viimesijainen vaihe silloin, kun vapaaehtoinen perintä ja maksujärjestelyt eivät tuota tulosta. Suomessa ulosottoa hoitaa valtion ulosottolaitos, joka toimii tarkasti lain ja hyvän hallintokäytännön mukaisesti. Ulosotto on tehokas, mutta samalla velallisen oikeuksia suojaava menettely.
Yrityksen kannalta ulosotto on keino varmistaa saatavan perintä silloinkin, kun velallinen ei ole oma-aloitteisesti hoitanut velvoitteitaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ulosotto ei aina johda heti tuloksiin: perinnän onnistuminen riippuu velallisen maksukyvystä ja ulosmitattavasta omaisuudesta. Siksi perintätoimiston tehtävänä on varmistaa, että ulosottoon siirrytään järkevästi ja oikealla tiedolla.
Miten ulosotto toimii?
Ulosottoprosessi käynnistyy vasta, kun velkojalla on lainvoimainen tuomio tai muu ulosottoperuste (kuten velkakirja, jossa on suostumus velan ulosottokelpoisuuteen). Kun ulosottoperuste on saatu, ulosottoviranomainen voi:
- Ulosmitata palkkaa tai eläkettä, jolloin velallisen tulot tarkistetaan ja suojaosuus jätetään hänen käyttöönsä.
- Ulosmitata pankkitilejä, jos niillä on varoja.
- Myydä velallisen omaisuutta, kuten ajoneuvoja, asunto-osakkeita tai muuta käypää omaisuutta, jos muu ulosmittaus ei riitä.
- Siirtää velan passiivirekisteriin, jos velallisella ei ole ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta tällä hetkellä.
Prosessi etenee viranomaisen aikataulujen mukaisesti, ja usein ulosotto jatkuu useita kuukausia tai jopa vuosia velallisen maksukyvystä riippuen. Ulosotto on kuitenkin usein paras ja ainoa tapa varmistaa, että velka saadaan jossain vaiheessa maksettua.
Ulosottohakemus
Ulosottohakemukseen tarvitaan lainvoimainen tuomio, joka on haettavissa toimivaltaisesta käräjäoikeudesta. Mikäli vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, Perintätoimisto Atras laatii haastehakemuksen ja hankkii lainvoimaisen tuomion ulosoton aloittamista varten. Ulosottohakemuksella voidaan määritellä, millaista ulosottoa haetaan. Vaihtoehtoja ovat:
- Normaali ulosotto, missä ulosmitataan omaisuus ja tulot
- Suppea ulosotto, missä ulosmitataan vain tulot
- Vain veronpalautus, missä ulosmitataan vain veronpalautuksia
- Kaikkiin edellä mainittuihin voi lisätä passiivirekisteröinnin, jolloin ulosottohakemus on voimassa aina 2 vuotta kerrallaan
Perintä ulosoton aikana
Uloston aikana on tärkeää valvoa velallisen tilanteessa tapahtuvia muutoksia. Mikäli velallinen haetaan konkurssiin tai yrityssaneeraukseen, ulosotto päättyy ja saatavia valvotaan konkurssi ja yrityssaneerausmenettelyssä. Yksityisvelallinen voi hakeutua velkajärjestelyyn, jossa myös on valvottava velkojan oikeuksia.
Vaikka ulosottomenettely on aktiivinen, perintätoimina voidaan koittaa neuvtella velallisen kanssa ratkaisua rahoittaa velat muilla keinoin. Tällöin voidaan harkita annettavan anteeksi osa viivästyskoroista, mikäli yhdellä kertaa suoritetaan koko velka.
Perintätoimet ennen ulosottoa
Ulosottoon ei voi siirtyä suoraan. Ensin velalliselle täytyy antaa mahdollisuus hoitaa velka vapaaehtoisesti. Tämä sisältää:
- maksukehotukset
- maksuvaatimukset
- mahdolliset neuvottelut maksujärjestelyistä
Jos nämä eivät tuota tulosta, haetaan lainvoimainen tuomio käräjäoikeudesta. Tämä on välttämätön vaihe ennen ulosottohakemusta, ja Atras hoitaa prosessin alusta loppuun.
Saatavat ulosottoon
Kun tuomio on saatu, saatava voidaan siirtää ulosottoon. Perintätoimisto Atras hoitaa ulosottohakemuksen laatimisen, toimittaa sen viranomaisille ja valvoo saatavaa koko ulosottomenettelyn ajan. Toimeksiantajalle tämä tarkoittaa helppoutta ja selkeyttä — ei paperityötä, ei määräaikojen seuraamista eikä viranomaisviestinnän hoitamista. Voitte jättää toimeksiannon tästä.
Ulosottoperintä
Jos saatavasta on jo aiemmin saatu tuomio, ulosotto voidaan käynnistää heti ilman oikeudellista perintää. Atras voi tehdä tämän toimeksiantajan puolesta nopeasti ja kustannustehokkaasti. Toimeksiantajan ei tarvitse muuta kuin toimittaa tuomio tai annat sen meille tiedoksi, ja hoidamme loput.