Velan Perintä

Velan perintä on prosessi, jossa pyritään saamaan velallinen maksamaan erääntynyt saatava vapaaehtoisesti tai tarvittaessa oikeusteitse. Suomessa velan perintää säädellään tarkasti, ja perintäprosessin tulee noudattaa sekä perintälakia (513/1999) että hyvää perintätapaa. Velkoja voi halutessaan periä saatavaansa itse, mutta usein apuna käytetään perintätoimistoja. Perintätoimistoja valvoo Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), joka varmistaa, että ne noudattavat edellä mainittuja perintälakia ja hyvää perintätapaa.

Mikä on velan perintä?

Velan perintä tarkoittaa toimintaa, jolla velkoja (esim. yritys, yksityishenkilö tai vaikkapa pankki) yrittää saada velallisen (henkilö, yritys, yhteisö tms.) maksamaan velkansa. Perintä voi tapahtua joko velkojan itsensä toimesta (omaperintä) tai ulkopuolisen perintätoimiston avulla (saatavien perintä).

Velan perinnässä on tärkeää erottaa vapaaehtoinen perintä oikeudellisesta perinnästä. Vapaaehtoisessa perinnässä velallista muistutetaan maksamattomasta laskusta ja annetaan mahdollisuus maksaa ilman oikeustoimia. Jos maksua ei saada, asia voidaan viedä tuomioistuimeen tai ulosottoon.

Perintäprosessin vaiheet

a) Maksumuistutus

Ensimmäinen askel perinnässä on yleensä maksumuistutus. Se voi tulla joko velkojalta tai perintätoimistolta. Maksumuistutuksessa kerrotaan erääntyneestä velasta, sen määrä, maksuaika ja mahdolliset viivästyskorot. Muistutus voidaan lähettää heti eräpäivän jälkeen, mutta käytännössä monet yritykset ja perintätoimistot odottavat 10-14 päivää ennen muistutuksen lähettämistä, koska maksun viivästyminen voi johtua inhimillisestä virheestä, esim. unohtamisesta. Viivästyskorko alkaa kertyä eräpäivän jälkeisestä päivästä, jos siitä on sovittu tai kyse on kuluttajasaatavasta, jossa laki määrää sen automaattisesti.

b) Maksuvaatimus

Jos maksumuistutukseen ei reagoida, seuraava vaihe on maksuvaatimus. Tämä on virallinen perintäkirje, jossa ilmoitetaan velasta, kehotetaan maksamaan ja kerrotaan mahdollisista seuraamuksista (esim. oikeudelliset toimet). Maksuvaatimuksen mukana voi tulla perintäkuluja, joiden enimmäismäärät on säädetty laissa. Maksuvaatimuksen voi lähettää kuluttajavelalliselle, kun velallista on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

c) Sopiminen ja maksusuunnitelma

Monissa tapauksissa velallinen voi neuvotella maksusuunnitelman perintätoimiston tai velkojan kanssa. Tämä on suositeltavaa tilanteissa, joissa koko velkaa ei voida maksaa kerralla. Maksusuunnitelma voi auttaa välttämään oikeudelliset toimet ja turhia lisäkuluja.

d) Oikeudellinen perintä

Jos vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, velkoja voi hakea velalle tuomiota käräjäoikeudesta. Tämä tarkoittaa yleensä yksipuolista tuomiota, jos velallinen ei vastusta vaatimusta. Tuomion perusteella voidaan hakea ulosottoa, eli pakollista velan perintää.

e) Ulosotto

Ulosotto on viimeinen vaihe perinnässä. Ulosottomies voi esimerkiksi pidättää osan velallisen palkasta tai myydä omaisuutta velan maksamiseksi. Ulosotossa voidaan huomioida velallisen maksukyky ja turvata hänen toimeentulonsa. Ulosotto voi kestää jopa useita vuosia, jos velkaa ei saada kerralla maksettua.

Velallisen oikeudet

Velallisella on useita oikeuksia perintäprosessissa. Näihin kuuluu:

• Oikeus saada selkeää tietoa velan perusteesta, summasta ja perintäkuluista.
• Oikeus kiistää velka, jos sitä ei tunnusteta aiheelliseksi. Kiistämisen jälkeen velkojan tulee viedä asia tuomioistuimeen.
• Oikeus asialliseen kohteluun. Hyvä perintätapa kieltää uhkailun, painostamisen tai harhaanjohtavan tiedottamisen.
• Oikeus neuvotella maksujärjestelystä, jos maksukyky on heikentynyt.
• Oikeus saada velkaneuvontaa, esimerkiksi oikeusaputoimistoista tai Takuusäätiöstä.

Hyvä perintätapa

Perintälaki edellyttää hyvän perintätavan noudattamista. Tämä tarkoittaa, että perintä ei saa olla loukkaavaa tai painostavaa. Velallisen yksityisyyttä on kunnioitettava, eikä velasta saa kertoa ulkopuolisille (esimerkiksi naapureille tai työnantajalle).

Hyvä perintätapa sisältää myös vaatimuksen kohtuullisista perintäkuluista, selkeästä viestinnästä ja velallisen oikeuksien huomioimisesta.

Yritysperintä

Yritysten välinen perintä poikkeaa kuluttajaperinnästä. Yritysvelallisille voidaan kohdistaa tiukempia vaatimuksia ja suurempia perintäkuluja. Esimerkiksi maksuvaatimuksen kulu voi olla suurempi kuin yksityishenkilölle. Yritysten välisessä perinnässä sovelletaan myös sopimusvapautta laajemmin, ja osapuolet voivat itse määritellä maksuehdot ja seuraamukset sopimuksessa. Yritysperinnässä saatetaan käyttää myös trattaa. Tratta (eli kauppakaavake tai perintätratta) on julkinen maksukehotus, joka voidaan julkaista, ellei velallinen maksa velkaa määräajassa. Trattaa käytetään vain yritysten välisessä saatavien perinnässä (ei kuluttajilta).

Luottotiedot ja maksuhäiriöt

Jos velkaa ei makseta, ja siitä saadaan tuomio, tieto voi päätyä luottotietorekisteriin. Suomessa luottotietoja ylläpitää mm. Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon saamista, lainan hakemista tai työllistymistä tietyille aloille.

Kuluttajalla maksuhäiriömerkintä säilyy yleensä 2-3 vuotta maksamisen jälkeen. Yrityksillä se voi olla näkyvissä lyhyemmän aikaa. Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus on merkittävä ja voi johtaa pitkään taloudelliseen syrjäytymiseen.

Velkajärjestely ja muut vaihtoehdot

Jos velallinen ei pysty maksamaan velkojaan, hän voi hakea velkajärjestelyä käräjäoikeudelta. Velkajärjestelyssä tuomioistuin määrittelee maksuaikataulun, ja osa veloista voidaan jopa leikata pois. Takuusäätiö tarjoaa myös mahdollisuutta yhdistelylainaan, jolla voidaan maksaa kaikki velat kerralla ja lyhentää vain yhtä lainaa.

Muita keinoja voivat olla esimerkiksi:

• Sopiminen velkojan kanssa velan alennuksesta
• Yrityssaneeraus, jos kyse on yrityksestä
• Ulosoton sovintomenettely

Yhteenveto

Velan perintä on monivaiheinen prosessi, jossa pyritään turvaamaan velkojan oikeus saataviinsa, mutta samalla velallisen oikeuksia ja ihmisarvoa on kunnioitettava. Hyvin hoidettu perintäprosessi voi johtaa sovintoratkaisuun ja velan maksamiseen ilman oikeudellisia seuraamuksia. Toisaalta perintä voi johtaa myös oikeudellisiin toimiin ja pitkäaikaisiin taloudellisiin vaikeuksiin.

Velan perinnässä tärkeintä on avoin kommunikointi, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Sekä velkojien että velallisten tulisi tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa, jotta molempien osapuolten etuja voidaan tasapainoisesti turvata.